Ristiäiset

Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan yhteyteen. Kaste perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn (Matt. 28:19-20).

Useimmat kastettavat ovat sylilapsia, mutta myös aikuinen, jota ei lapsena ole kastettu, voidaan kastaa. Monia nuoria kastetaan rippikoulun yhteydessä. Viisitoista vuotta täyttänyt alle 18-vuotias voi tulla kastetuksi ja liittyä kirkkoon vanhempiensa luvalla.

Kastettavan lapsen vanhemmista vähintään toisen on oltava kirkon jäsen. Uskonnonvapauslaissa säädetään uskontokunnan määräytymisestä. Lapsi seuraa äidin uskontokuntaa elleivät vanhemmat toisin sovi. Elleivät vanhemmat ole avioliitossa keskenään, on heidän tässä tapauksessa tehtävä lisäksi sopimus lapsen yhteisestä huoltajuudesta.

Käytännön järjestelyt

Lapsen syntymän jälkeen seurakunnasta lähetetään lapsen vanhemmille rekisteröinti-ilmoitus, joka annetaan täytettynä papille ennen kastetoimituksen alkua. Nimi-ilmoituksen allekirjoittavat molemmat aviovanhemmat. Lapsi on merkittävä väestörekisteriin kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Sitä ennen on sopivaa toimittaa kaste.

Kasteesta on hyvä sopia ajoissa, mielellään kahta tai kolmea viikkoa ennen aiottua kastepäivää. Jos toivotaan tutun papin tulevan toimittamaan kasteen, vanhemmat voivat sopia asiasta suoraan hänen kanssaan. Papin ja tilan varauksesta voi sopia myös soittamalla seurakunnan kirkkoherranvirastoon toimistosihteerille. Pappi tulee mielellään vierailulle kastekotiin etukäteen, jolloin tilaisuuden yksityiskohdista voidaan sopia yhdessä.

Kaste voidaan järjestää lapsen kotona tai seurakunnan tiloissa.

Kasteen jälkeen

Kastetun nimi luetaan seurakunnan messussa yleensä noin viikon kuluttua kasteesta. Messussa hänen puolestaan myös rukoillaan. 

Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle sen jälkeen, kun vanhemmat, isovanhemmat tai kummit ovat keskustelleet hänen kanssaan ehtoollisesta ja lapsi riittävästi ymmärtää ehtoollisen merkityksen.

Kastettuna lapsi on heti täysivaltainen seurakunnan jäsen. Häntä kutsutaan seurakunnan kerhoihin ja tapahtumiin, aikanaan myös rippikouluun.

Kummius on arvokas tehtävä. Lapsen kummeista kahden pitää olla konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Lisäksi kummeina voi olla muuhun kirkkomme toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia henkilöitä. Kristilliseen kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina. Poikkeustapauksessa lapsella voi olla vain yksi kummi. Tästä päätöksen tekee kotiseurakunnan kirkkoherra. Kummin tehtävä on tukea lapsen kristillistä kasvua. Esirukous kummilapsen puolesta sekä aika ja läheisyys ovat arvokkaimpia asioita, joita kummi voi lapselle antaa.

Kasteen merkitys

Kasteessa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen.

Tämä lahja annetaan jo lapselle. Jeesus sanoi, että sallikaa lasten tulla luokseni, sillä sen kaltaisten on Jumalan valtakunta (Mark. 10:13-16). Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä.

Kaste on tärkein kirkollisista toimituksista, ja kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta. Kaste on uskonelämän perusta. Siinä kastettava tulee osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jumala vahvistaa kastetun uskoa Pyhän Henkensä avulla. Kaste on aina voimassa. Sen liitto on varma silloinkin, kun oma uskomme horjuu.

Kristillisestä opetuksesta vastaavat kastetun lapsen vanhemmat, kummit ja seurakunta yhdessä. Lapsen vanhempien ja kummien tärkein hengellinen tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen.

Osa kastetun lapsen kristillistä kasvatusta voivat olla iltarukouksen opettaminen tai kirkossa käyminen. Omalla esimerkillä on tärkeää osoittaa lapselle, että yhdessä elämiseen kuuluvat anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen.

Seurakunnassa lapsi voi saada hengellistä opetusta muun muassa perhe- ja päiväkerhossa, pyhäkoulussa, lasten- ja varhaisnuorten toiminnassa ja rippikoulussa.

Kasteen muistilista

  • Yhteydenotto kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon, kasteen ajasta, paikasta ja kastepapista sopiminen
  • Lapsen nimen valinta
  • Kummien valinta, kummien kirkkoon kuulumisen varmistaminen

Toimituskeskustelu papin kanssa:

  • kastetilaisuuden virsien valinta
  • kummien tehtävistä sopiminen (Raamatun ja rukousten lukeminen jne.),
  • rekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen
  • lapsen nimen laillisuuden varmistus
  • toimituskaavan läpikäynti
  • muut perheen elämää tai kristillistä kasvatusta koskevat kysymykset

Kastepöydän valmistelu kotikasteen yhteydessä:

  • valkea pöytäliina
  • kastemalja (Hieman ihoa lämpimämpi vesi kannattaa laittaa kastemaljaan juuri ennen toimituksen alkua)
  • Raamattu
  • kynttilä. Pappi tuo kastekynttilän, mutta kastepöydällä on hyvä olla toinen valkoinen kynttilä.
  • valkoinen liina lapsen päälaen kuivaamista varten
  • kukkia koristeeksi
  • pappi voi pyydettäessä kirjoittaa lapsen kasteen vihkiraamattuunne

Muista myös nämä!

  • Lapsen kastepuvun hankinta
  • Tilaisuuteen kutsuminen
  • Mahdollisesta toimituksen jälkeisestä tarjoilusta huolehtiminen
  • Lapsi kannattaa syöttää ja vaipat vaihtaa vähän ennen tilaisuuden alkua